Kansantaloutta tasan kaikille - seminaari Iisalmessa

  1. DSCN0961.JPG

Leikkausten sijaan neljän miljardin elvytys

Kansantaloutta tasan kaikille -seminaari kokosi Iisalmen työväentalolle lauantaina 20.2. laajapohjaisen joukon keskustelemaan siitä, miten Suomi saadaan nousuun. Kuudennen kerran järjestetyn seminaarin alustusten sarjan avasi tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.

Hän kysyi onko Suomen kriisi rakenteellinen vai kysyntäkriisi ja ryhtyi purkamaan rakenteellisen kriisin myyttiä. Hänen mukaansa se perustuu Suomen Pankin esittämään kolmeen väittämään, joita sitten toistellaan eri tahoilla.

Ensimmäinen myytti on matkapuhelinalan romahdus, jolle ei voida valtion toimenpiteillä mitään. Toinen myytti on palkkakilpailukyvyn romahdus. Keinoksi jäävät ainoastaan palkankorotusten jarruttaminen tai suorastaan palkkojen alentaminen. Siihen pyritään paikallisen sopimisen avulla työntekijöiden neuvotteluasemaa heikentämällä.

Kolmas myytti on työikäisen väestön väheneminen, josta seuraa työvoiman tarjonnan vähentyminen. Sen lisäämiseen pyritään opiskeluaikoja rajaamalla, maahan muuttoa lisäämällä ja työaikoja pidentämällä.

- Väitteet Suomen liian korkeasta palkkatasosta eivät pidä paikkaansa. Suomen Pankin arvio kilpailukyvyn 10-15 prosentin heikentymisestä vuodesta 2012, ei kerro mitään siitä millä tasolla ollaan.

- Tosiasiassa tilanne on heikentynyt vain elektroniikka- ja paperiteollisuudessa. Nokia ei romahtanut palkkojen, vaan tuotekehittelyn puutteiden takia, kun kilpailijat alkoivat valmistaa älypuhelimia ja Nokia jatkoi entisellä uralla.

- Paperiteollisuus kärsii koko maailmassa paperin kulutuksen vähentymisestä. Suurimmat markkinat ovat kehittyvissä maissa ja siinä Suomen ongelma on sijainti ei palkkataso.

- Näillä kahdella alalla yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet. Yksikkötyökustannukset koostuvat työkustannusten lisäksi arvonlisäyksen hinnasta ja tuottavuudesta. Matkapuhelinala ja paperiteollisuus ovat menettäneet markkinoita ja myynti on laskenut, niin laskennallinen tuottavuus on heikentynyt kokonaiskysynnän romahduksen seurauksena.

- Kaiken kaikkiaan Suomi on eurooppalaista keskitasoa yksikkötyökustannuksissa ja työtunnin hinnassa Suomi on alempana Saksaa ja selvästi alempana Ruotsia.

- Palkankorotukset ovat olleet maltillisia, eivätkä ole esteenä työvoiman tarjonnalle. Mitään tarvetta palkkojen polkemiselle ei ole matalapalkka-aloillakaan. Työttömyys oli vuonna 2008 6,2 prosenttia, viime joulukuussa se oli 9,5 prosenttia, joten työvoiman tarjonnan lisäämiseenkään ei ole tarvetta.

Holapan mukaan meillä on kokonaiskysynnän kriisi, joka on pahentunut leikkauspolitiikan seurauksena. Vuonna 2008 alkanutta kriisiä helpotettiin välillä elvytystoimilla, mutta sitten vuodesta 2011 harjoitettu talouskuri on pahentanut tilannetta.

- Kreikalta vaadittu talouskuri, jota Suomenkin hallitukset ovat innolla ajaneet hyydytti kysynnän koko Euroopassa, kaikki taloudet joutuivat ongelmiin. Erityisesti Suomen vienti kärsi siitä. Samaan aikaan hallitus ryhtyi kiristämään talouspolitiikkaa Suomessa vuonna 2012.

Seurauksena on ollut yritysten investointien lamaantuminen ja finanssisektorin paisuminen.

- Tarvitaan finanssipolitiikan muutos ja julkisen kulutuksen lisäämistä. Olemme Jussi Ahokkaan kanssa ehdottaneet leikkausten sijaan neljän miljardin investointiohjelmaa energiaan, liikenteeseen ja asuntorakentamiseen ja kokonaiskysynnän lisäämistä arvonlisäveroa alentammalla. Voimakas kokonaiskysyntä yhdistettynä järkevään osinkoverotukseen kannustaisi yrityksiä investoimaan, Holappa listasi.

Ay-liike ei neuvottele puukko kurkullaDSCN0982.JPG

JHL:n toimialajohtaja ja SAK:n hallituksen jäsen Teija Asara-Laaksonen kysyi alustuksessaan, miten käy työntekijöiden oikeuksille nykyhallituksen aikana. Hänen mukaansa hallitus harjoittaa väärää talouspolitiikka ja tarjoaa vääriä ratkaisuja työelämään.

- Hallitus ohjelmansa mukaan pyrkii työttömyysturvan ja vuorotteluvapaan leikkaamiseen. Kunnat on pantu heikentämään lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta. Hallitus ajaa pakkolakipaketilla arkipyhien poistamista, sairausajan palkkojen ja lomarahojen leikkaamista. Hallitus tavoittelee julkisen sektorin lomien lyhentämistä, vaikka niillä on kompensoitu maltillista palkkakehitystä.

- Hallitus ajaa muutoksia työsopimuslakiin. Määräaikaisia sopimuksia voisi tehdä vuodeksi ilman perusteita. Nyt tarvitaan aina peruste. Meillä on maassa 500 000 määräaikaista, pätkätyöläistä ja nollatuntisopimuksilla työskentelevää. Hallitus pyrkii koeajan pidentämiseen ja näin irtisanomisen helpottamiseen ja puskurityövoiman luontiin yrityksiin. Irtisanottujen takaisinottovelvollisuus pyritään lyhentämään neljään kuukauteen.

- Hallitus leikkaa aikuiskoulutustukea, esimerkiksi 1400 euroa saavalla se putoaisi 700 euroon kuukaudessa. Se tulee estämään monen mahdollisuuden itsensä kouluttamiseen.

- Hallituksella ei ole toimia samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseksi. Myöskään pakkolakien sukupuolivaikutuksia ei ole tutkittu.

- Hallituksen ajamasta sote-ratkaisusta ja sen rahoituksesta ei ole tietoa. Kokoomus sai yksityistämistavoitteensa läpi, ”sokka irti” -ratkaisuna ja keskusta maakuntahallinnon.

- JHL haluaa pitää kiinni työehtosopimusten merkityksestä, eikä hyväksy lakitietä paikalliseen sopimiseen. JHL haluaa ottaa tavoitteeksi työajan lyhentämisen. Ruotsissa on siitä myönteisiä kokemuksia ja Norjassa JHL:n sisarjärjestö on asettanut tavoitteeksi 6 tunnin työajan vuoteen 2022 mennessä.

-Hallituksen taustalla häärää EK, Elinkeinoelämän keskusliitto. Se pyrkii työajan pidentämiseen ja työehtojen heikentämiseen, mutta ay-liike ei neuvottele ”puukko kurkulla”. JHL toivoo ja SAK toivoo työmarkkinaratkaisua. Hallituksen esitykset heikentävät kaikkien työntekijöiden asemaa, siksi taistelu on yhteinen, Asara -Laaksonen korosti lopuksi.

On osattava ajatella toisenlainen maailma

Helsingin yliopiston yhteiskuntafilosofi Keijo Lakkala peräänkuulutti omassa alustuksessaan kapitalismin ylittävän horisontin välttämättömyyttä. Hän nojautui esityksessään Ernst Blochin ja Erik Olin Wrightin ajatuksiin. Hän korosti yhteiskunnallisen mielikuvituksen välttämättömyyttä, että osaisimme ajatella toisenlaisen maailman. Hänen mukaansa pidämme liian itsestään selvänä nykyistä, kapitalistista tapaa järjestää yhteiskunta.

- Neuvostoliiton romahdus ja kasvaminen tähän kapitalistiseen yhteiskuntaan estää meitä näkemästä toisenlaisen maailman mahdollisuutta. Mutta on monia vaihtoehtoisia ajatusmalleja ja kokeilujakin, Robert Hahnelin osallisuustaloudesta, Paul Cockshottin ja Allin Cottrellin kehittelemään uuden sosialismin suunnittelutalouteen, jossa tietokoneiden avulla pystytään toteuttamaan toimiva suunnitelmatalous ja irtaantumaan markkinoiden ylivallasta.

- On jakamistaloutta, vertaistaloutta, jossa sosialismi on tuotantovälineiden ja tuloksen yhteistä omistamista, ilman valtiollista omistusta. Solidaarisuustaloudessa syntyvät uudenlaiset suhteet ihmisten välille ja se vahvistaa eikapitalistista ajattelua.

- Yhteiskunnallisesta demokratiasta on heitetty esiin ajatus luottamustehtäviin arpomisesta, kuten antiikin Kreikassa tehtiin. Se estäisi pysyvän poliittisen valtaeliitin muodostumisen, Lakkala huomautti.

Vakiduuni näyttää mallia

Ay-aktiivi Mika Kolehmainen esitteli Vakiduuni-kampanjaa ja kansalaisaloitetta nollatuntisopimusten lopettamiseksi. Hänen mukaansa kaikki lähti metallin nuorten jäsenkyselystä. 1500 vastaajasta suurin osa oli huolissaan nollatuntisopimuksista. Aloitteeseen kerättiin 63 000 nimeä, niistä 38 000 paperilla ja nyt aloite menee eduskunnan käsittelyyn.

- Ihmisiä piti kouluttaa siihen miten nimeä kysytään aloitteeseen. Toreja kierrettiin ja monenlaista julkista tempausta järjestettiin.

- Vaikka aloite lähti metallin nuorista, se on koonnut väkeä eri ammattiliitoista. Metallin lisäksi porukkaa on ollut mukana PAM:ista ja Rakennusliitosta. Mukana on ollut niin poliittisesti sitoutumattomia, kuin eri poliittisista ryhmistä. Aloitteessa on tavoite kahdeksan tunnin työstä ja riittävästä palkasta, jolla tulee toimeen ilman sosiaalitukia. Aloitteen vaatimus 18 tunnin minimityöajasta takaa työssäoloehdon täyttymisen.

- Kampanja on ollut voimaannuttava kokemus, joka on koonnut ihmisiä joukkotoimintaan. Aktiivisuutta tarvitaan, sillä paikallinen sopiminen vaatii toimivan organisaation, muuten se on sanelua, Kolehmainen muistutti.

Leikkauspolitiikka lisää pahoinvointia yhteiskunnassa

Kansanedustaja Touko Aalto (vihr) oli huolissaan hyvinvointivaltion perustan murenemisesta leikkauspolitiikan seurauksena. Hänen mukaansa nykyinen talouspolitiikka jakaa ihmisiä voittajiin ja häviäjiin ja siinä häviävät kaikki.

- Tuloerojen kasvu synnyttää yhteiskunnassa pahoinvointia ja levottomuudet lisääntyvät. Se johtaa yhteiskunnan vakauden järkkymiseen ja ennustettavuuden heikkenemiseen. Silloin myös investointien saanti heikkenee.

- Sosiaalinen hyvinvointi on yhteydessä aineelliseen hyvinvointiin. Niiden heikkeneminen johtaa harmaan talouden ja muunkin rikollisuuden kasvuun. Luottamus ihmisarvoisen elämän mahdollisuuteen katoaa ja koko yhteiskunnan perusta järkkyy.

- Miksi emme käytä verotusta julkisten palvelujen rahoittamiseen, leikkaaminen vain pahentaa talouden supistuvaa kierrettä. Hallituksen neljän miljardin leikkaukset syventävät talouden vaikeuksia. Julkinen velka ei ole ongelma, vaan yksityinen. Sitä on 120 prosenttia bruttokansantulosta, julkista 60 prosenttia.

- EU:n talouskurisääntöjä, 60 prosentin velkaantumiskattoa ja kolmen prosentin alijäämäsääntöä pitää muuttaa. Ne ovat mielivaltaisia lukuja. Itse asiassa Saksa on markkinahäirikkö talouden ylijäämänsä kanssa. Pidän jopa eurosta irtaantumista mahdollisena, jos muutokset eivät onnistu, Aalto katsoi lopuksi.

Työtä aktivoinnin sijaan

Toimittaja Hanna Moilanen esitteli tutkija Tanja Kurosen kanssa kirjoittamaansa pamflettia, kansalaistyötä kaikille. Kansalaistyössä on heidän mukaansa kysymys siitä, että saadaan monet pienet välttämättömät työt tehtyä ja monenlaisin syin työelämästä syrjäytetyt ihmiset töihin.

- Kohtasin aikaisemmassa työssäni irtisanottuja ihmisiä, joita oli pompoteltu byrokratian rattaissa erilaisilla aktivointitoimenpiteillä 15 vuottakin. Vaikka ihmiset eivät tarvinneet mitään muuta, kuin työtä. Viime joulukuussa oli 653 000 työnhakijaa ja avoimia työpaikkoja oli 28 000.

- Kansalaistyö voisi olla vanhusten auttamista ja ympäristöstä huolehtimista ja muuta arkista auttamista, josta maksettaisiin kansalaispalkkaa 10 euroa tunnissa ja kuudelta tunnilta päivässä. Työ olisi vapaaehtoista.

- Kansalaistyö rahoitettaisiin verovaroista. Nytkin maksetaan työttömien aktivoinnista. Työnantaja pitää luoda erilaisista paikallisista toimijoista, yhdistyksistä ja niiden yhteenliittymistä.

- Tämä on yksi idea ongelman nostamiseksi esille. Ongelmat ovat joka tapauksessa olemassa ja ne vaativat ratkaisua, Moilanen painotti.DSCN0976.JPG

Kansantaloutta tasan seminaari järjestettiin jo kuudennen kerran laajalla pohjalla. Järjestäjinä olivat Iisalmen sos.dem. työväenyhdistys, Iisalmen vasemmisto ry, Lapinlahden vasemmisto ry, SKP:n Iisalmen seudun osasto, Ylä-Savon vihreät sekä Opintokeskukset TSL, KSL, DSL ja VSL.

Teksti: Hannu Ketoharju

Kuvat: Asko Julkunen